korvaaja

Finnish

Etymology

korvata + -ja

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkorʋɑːjɑ/, [ˈko̞rʋɑːjɑ]
  • Hyphenation: kor‧vaa‧ja

Noun

korvaaja

  1. replacement, substitute (person or thing that is to replace someone or something)

Declension

Inflection of korvaaja (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative korvaaja korvaajat
genitive korvaajan korvaajoiden
korvaajoitten
partitive korvaajaa korvaajoita
illative korvaajaan korvaajoihin
singular plural
nominative korvaaja korvaajat
accusative nom. korvaaja korvaajat
gen. korvaajan
genitive korvaajan korvaajoiden
korvaajoitten
korvaajainrare
partitive korvaajaa korvaajoita
inessive korvaajassa korvaajoissa
elative korvaajasta korvaajoista
illative korvaajaan korvaajoihin
adessive korvaajalla korvaajoilla
ablative korvaajalta korvaajoilta
allative korvaajalle korvaajoille
essive korvaajana korvaajoina
translative korvaajaksi korvaajoiksi
instructive korvaajoin
abessive korvaajatta korvaajoitta
comitative korvaajoineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.