korkeus

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *korkeduc. Equivalent to korkea (“high”) +‎ -uus (“-ness”) + apophonic adaption

Noun

korkeus

  1. height
  2. altitude

Declension
Inflection of korkeus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative korkeus korkeudet
genitive korkeuden korkeuksien
partitive korkeutta korkeuksia
illative korkeuteen korkeuksiin
singular plural
nominative korkeus korkeudet
accusative nom. korkeus korkeudet
gen. korkeuden
genitive korkeuden korkeuksien
partitive korkeutta korkeuksia
inessive korkeudessa korkeuksissa
elative korkeudesta korkeuksista
illative korkeuteen korkeuksiin
adessive korkeudella korkeuksilla
ablative korkeudelta korkeuksilta
allative korkeudelle korkeuksille
essive korkeutena korkeuksina
translative korkeudeksi korkeuksiksi
instructive — korkeuksin
abessive korkeudetta korkeuksitta
comitative — korkeuksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.