koossapito

Finnish

Etymology

koossa + pito

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkoːsːɑˌpito/, [ˈko̞ːs̠ːɑˌpit̪o̞]
  • Hyphenation: koos‧sa‧pi‧to

Noun

koossapito

  1. constraining, confinement, the act of keeping (something) together

Declension

Inflection of koossapito (Kotus type 1/valo, t-d gradation)
nominative koossapito koossapidot
genitive koossapidon koossapitojen
partitive koossapitoa koossapitoja
illative koossapitoon koossapitoihin
singular plural
nominative koossapito koossapidot
accusative nom. koossapito koossapidot
gen. koossapidon
genitive koossapidon koossapitojen
partitive koossapitoa koossapitoja
inessive koossapidossa koossapidoissa
elative koossapidosta koossapidoista
illative koossapitoon koossapitoihin
adessive koossapidolla koossapidoilla
ablative koossapidolta koossapidoilta
allative koossapidolle koossapidoille
essive koossapitona koossapitoina
translative koossapidoksi koossapidoiksi
instructive koossapidoin
abessive koossapidotta koossapidoitta
comitative koossapitoineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.