konjunktiivinen

Finnish

Etymology

konjunktiivi + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkonjuŋktiːʋinen/, [ˈko̞njuŋkt̪iːʋine̞n]
  • Hyphenation: kon‧junk‧tii‧vi‧nen

Adjective

konjunktiivinen

  1. conjunctive

Declension

Inflection of konjunktiivinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative konjunktiivinen konjunktiiviset
genitive konjunktiivisen konjunktiivisten
konjunktiivisien
partitive konjunktiivista konjunktiivisia
illative konjunktiiviseen konjunktiivisiin
singular plural
nominative konjunktiivinen konjunktiiviset
accusative nom. konjunktiivinen konjunktiiviset
gen. konjunktiivisen
genitive konjunktiivisen konjunktiivisten
konjunktiivisien
partitive konjunktiivista konjunktiivisia
inessive konjunktiivisessa konjunktiivisissa
elative konjunktiivisesta konjunktiivisista
illative konjunktiiviseen konjunktiivisiin
adessive konjunktiivisella konjunktiivisilla
ablative konjunktiiviselta konjunktiivisilta
allative konjunktiiviselle konjunktiivisille
essive konjunktiivisena konjunktiivisina
translative konjunktiiviseksi konjunktiivisiksi
instructive konjunktiivisin
abessive konjunktiivisetta konjunktiivisitta
comitative konjunktiivisine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.