kirkkorauha

Finnish

Etymology

kirkko + rauha

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkirkːoˌrɑu̯hɑ/, [ˈkirkːo̞ˌrɑu̯ɦɑ]
  • Hyphenation: kirk‧ko‧rau‧ha

Noun

kirkkorauha

  1. (historical) kyrkofrid; a state of peace or sanctity to remain in churches as defined in the Civil Code of 1734

Declension

Inflection of kirkkorauha (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative kirkkorauha kirkkorauhat
genitive kirkkorauhan kirkkorauhojen
partitive kirkkorauhaa kirkkorauhoja
illative kirkkorauhaan kirkkorauhoihin
singular plural
nominative kirkkorauha kirkkorauhat
accusative nom. kirkkorauha kirkkorauhat
gen. kirkkorauhan
genitive kirkkorauhan kirkkorauhojen
kirkkorauhainrare
partitive kirkkorauhaa kirkkorauhoja
inessive kirkkorauhassa kirkkorauhoissa
elative kirkkorauhasta kirkkorauhoista
illative kirkkorauhaan kirkkorauhoihin
adessive kirkkorauhalla kirkkorauhoilla
ablative kirkkorauhalta kirkkorauhoilta
allative kirkkorauhalle kirkkorauhoille
essive kirkkorauhana kirkkorauhoina
translative kirkkorauhaksi kirkkorauhoiksi
instructive kirkkorauhoin
abessive kirkkorauhatta kirkkorauhoitta
comitative kirkkorauhoineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.