kiivailla

Finnish

Etymology

kiivas +‎ -illa

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkiːʋɑi̯lːɑˣ/, [ˈkiːʋɑi̯lːɑ(ʔ)]
  • Hyphenation: kii‧vail‧la

Verb

kiivailla

  1. (intransitive) to contend, to be zealous about

Conjugation
Inflection of kiivailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivailen en kiivaile 1st sing. olen kiivaillut en ole kiivaillut
2nd sing. kiivailet et kiivaile 2nd sing. olet kiivaillut et ole kiivaillut
3rd sing. kiivailee ei kiivaile 3rd sing. on kiivaillut ei ole kiivaillut
1st plur. kiivailemme emme kiivaile 1st plur. olemme kiivailleet emme ole kiivailleet
2nd plur. kiivailette ette kiivaile 2nd plur. olette kiivailleet ette ole kiivailleet
3rd plur. kiivailevat eivät kiivaile 3rd plur. ovat kiivailleet eivät ole kiivailleet
passive kiivaillaan ei kiivailla passive on kiivailtu ei ole kiivailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivailin en kiivaillut 1st sing. olin kiivaillut en ollut kiivaillut
2nd sing. kiivailit et kiivaillut 2nd sing. olit kiivaillut et ollut kiivaillut
3rd sing. kiivaili ei kiivaillut 3rd sing. oli kiivaillut ei ollut kiivaillut
1st plur. kiivailimme emme kiivailleet 1st plur. olimme kiivailleet emme olleet kiivailleet
2nd plur. kiivailitte ette kiivailleet 2nd plur. olitte kiivailleet ette olleet kiivailleet
3rd plur. kiivailivat eivät kiivailleet 3rd plur. olivat kiivailleet eivät olleet kiivailleet
passive kiivailtiin ei kiivailtu passive oli kiivailtu ei ollut kiivailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivailisin en kiivailisi 1st sing. olisin kiivaillut en olisi kiivaillut
2nd sing. kiivailisit et kiivailisi 2nd sing. olisit kiivaillut et olisi kiivaillut
3rd sing. kiivailisi ei kiivailisi 3rd sing. olisi kiivaillut ei olisi kiivaillut
1st plur. kiivailisimme emme kiivailisi 1st plur. olisimme kiivailleet emme olisi kiivailleet
2nd plur. kiivailisitte ette kiivailisi 2nd plur. olisitte kiivailleet ette olisi kiivailleet
3rd plur. kiivailisivat eivät kiivailisi 3rd plur. olisivat kiivailleet eivät olisi kiivailleet
passive kiivailtaisiin ei kiivailtaisi passive olisi kiivailtu ei olisi kiivailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kiivaile älä kiivaile 2nd sing. ole kiivaillut älä ole kiivaillut
3rd sing. kiivailkoon älköön kiivailko 3rd sing. olkoon kiivaillut älköön olko kiivaillut
1st plur. kiivailkaamme älkäämme kiivailko 1st plur. olkaamme kiivailleet älkäämme olko kiivailleet
2nd plur. kiivailkaa älkää kiivailko 2nd plur. olkaa kiivailleet älkää olko kiivailleet
3rd plur. kiivailkoot älkööt kiivailko 3rd plur. olkoot kiivailleet älkööt olko kiivailleet
passive kiivailtakoon älköön kiivailtako passive olkoon kiivailtu älköön olko kiivailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivaillen en kiivaille 1st sing. lienen kiivaillut en liene kiivaillut
2nd sing. kiivaillet et kiivaille 2nd sing. lienet kiivaillut et liene kiivaillut
3rd sing. kiivaillee ei kiivaille 3rd sing. lienee kiivaillut ei liene kiivaillut
1st plur. kiivaillemme emme kiivaille 1st plur. lienemme kiivailleet emme liene kiivailleet
2nd plur. kiivaillette ette kiivaille 2nd plur. lienette kiivailleet ette liene kiivailleet
3rd plur. kiivaillevat eivät kiivaille 3rd plur. lienevät kiivailleet eivät liene kiivailleet
passive kiivailtaneen ei kiivailtane passive lienee kiivailtu ei liene kiivailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiivailla present kiivaileva kiivailtava
long 1st2 kiivaillakseen past kiivaillut kiivailtu
2nd inessive1 kiivaillessa kiivailtaessa agent1, 3 kiivailema
instructive kiivaillen — negative kiivailematon
3rd inessive kiivailemassa — 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative kiivailemasta —
illative kiivailemaan —
adessive kiivailemalla —
abessive kiivailematta —
instructive kiivaileman kiivailtaman
4th nominative kiivaileminen
partitive kiivailemista
5th2 kiivailemaisillaan
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.