kiintonainen

Finnish

Etymology

kiinto- +‎ -nainen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkiːntonɑi̯nen/, [ˈkiːnt̪o̞nɑi̯ne̞n]
  • Hyphenation: kiin‧to‧nai‧nen

Adjective

kiintonainen (comparative kiintonaisempi, superlative kiintonaisin)

  1. fixed, stationary, static

Declension
Inflection of kiintonainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kiintonainen kiintonaiset
genitive kiintonaisen kiintonaisten
kiintonaisien
partitive kiintonaista kiintonaisia
illative kiintonaiseen kiintonaisiin
singular plural
nominative kiintonainen kiintonaiset
accusative nom. kiintonainen kiintonaiset
gen. kiintonaisen
genitive kiintonaisen kiintonaisten
kiintonaisien
partitive kiintonaista kiintonaisia
inessive kiintonaisessa kiintonaisissa
elative kiintonaisesta kiintonaisista
illative kiintonaiseen kiintonaisiin
adessive kiintonaisella kiintonaisilla
ablative kiintonaiselta kiintonaisilta
allative kiintonaiselle kiintonaisille
essive kiintonaisena kiintonaisina
translative kiintonaiseksi kiintonaisiksi
instructive — kiintonaisin
abessive kiintonaisetta kiintonaisitta
comitative — kiintonaisine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.