kiinnittäjä
Finnish
Etymology
From kiinnittää (“to fasten”); kiinnittä- + -jä (“-er”).
Declension
| Inflection of kiinnittäjä (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kiinnittäjä | kiinnittäjät | |
| genitive | kiinnittäjän | kiinnittäjien | |
| partitive | kiinnittäjää | kiinnittäjiä | |
| illative | kiinnittäjään | kiinnittäjiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kiinnittäjä | kiinnittäjät | |
| accusative | nom. | kiinnittäjä | kiinnittäjät |
| gen. | kiinnittäjän | ||
| genitive | kiinnittäjän | kiinnittäjien kiinnittäjäinrare | |
| partitive | kiinnittäjää | kiinnittäjiä | |
| inessive | kiinnittäjässä | kiinnittäjissä | |
| elative | kiinnittäjästä | kiinnittäjistä | |
| illative | kiinnittäjään | kiinnittäjiin | |
| adessive | kiinnittäjällä | kiinnittäjillä | |
| ablative | kiinnittäjältä | kiinnittäjiltä | |
| allative | kiinnittäjälle | kiinnittäjille | |
| essive | kiinnittäjänä | kiinnittäjinä | |
| translative | kiinnittäjäksi | kiinnittäjiksi | |
| instructive | — | kiinnittäjin | |
| abessive | kiinnittäjättä | kiinnittäjittä | |
| comitative | — | kiinnittäjineen | |
This article is issued from
Wiktionary.
The text is licensed under Creative
Commons - Attribution - Sharealike.
Additional terms may apply for the media files.