kiertäjä

Finnish

Etymology

kiertää (to go around plus about 20 other English translations, see verb entry) + -jä (-er)

Noun

kiertäjä

  1. agent noun of the verb kiertää.

Declension

Inflection of kiertäjä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kiertäjä kiertäjät
genitive kiertäjän kiertäjien
partitive kiertäjää kiertäjiä
illative kiertäjään kiertäjiin
singular plural
nominative kiertäjä kiertäjät
accusative nom. kiertäjä kiertäjät
gen. kiertäjän
genitive kiertäjän kiertäjien
kiertäjäinrare
partitive kiertäjää kiertäjiä
inessive kiertäjässä kiertäjissä
elative kiertäjästä kiertäjistä
illative kiertäjään kiertäjiin
adessive kiertäjällä kiertäjillä
ablative kiertäjältä kiertäjiltä
allative kiertäjälle kiertäjille
essive kiertäjänä kiertäjinä
translative kiertäjäksi kiertäjiksi
instructive kiertäjin
abessive kiertäjättä kiertäjittä
comitative kiertäjineen

Compounds

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.