kielenkäyttö

Finnish

Etymology

kielen (“of language”) +‎ käyttö (“use”)

Noun

kielenkäyttö

  1. usage (ways and contexts in which spoken and written words are used)
  2. language (particular words used in speech or a passage of text)
    En voi hyväksyä tuollaista kielenkäyttöä.
    I cannot accept that kind of language.
  3. French (vulgar language)
    Anteeksi kielenkäyttöni.
    Pardon my French.

Declension
Inflection of kielenkäyttö (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative kielenkäyttö kielenkäytöt
genitive kielenkäytön kielenkäyttöjen
partitive kielenkäyttöä kielenkäyttöjä
illative kielenkäyttöön kielenkäyttöihin
singular plural
nominative kielenkäyttö kielenkäytöt
accusative nom. kielenkäyttö kielenkäytöt
gen. kielenkäytön
genitive kielenkäytön kielenkäyttöjen
partitive kielenkäyttöä kielenkäyttöjä
inessive kielenkäytössä kielenkäytöissä
elative kielenkäytöstä kielenkäytöistä
illative kielenkäyttöön kielenkäyttöihin
adessive kielenkäytöllä kielenkäytöillä
ablative kielenkäytöltä kielenkäytöiltä
allative kielenkäytölle kielenkäytöille
essive kielenkäyttönä kielenkäyttöinä
translative kielenkäytöksi kielenkäytöiksi
instructive — kielenkäytöin
abessive kielenkäytöttä kielenkäytöittä
comitative — kielenkäyttöineen

See also
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.