keveä

Finnish

Etymology

Mis-standardized variant of dialectal keviä, as if ending in -eä, from Proto-Finnic *kepjä, from Proto-Uralic *kepä. A doublet of kepeä (from *kepedä).

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkeʋeæ/, [ˈke̞ʋe̞æ]
  • Hyphenation: ke‧ve‧ä

Adjective

keveä (comparative keveämpi, superlative kevein)

  1. lightweight

Declension
Inflection of keveä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative keveä keveät
genitive keveän keveiden
keveitten
partitive keveää
keveätä		 keveitä
illative keveään keveisiin
keveihin
singular plural
nominative keveä keveät
accusative nom. keveä keveät
gen. keveän
genitive keveän keveiden
keveitten
keveäinrare
partitive keveää
keveätä		 keveitä
inessive keveässä keveissä
elative keveästä keveistä
illative keveään keveisiin
keveihin
adessive keveällä keveillä
ablative keveältä keveiltä
allative keveälle keveille
essive keveänä keveinä
translative keveäksi keveiksi
instructive — kevein
abessive keveättä keveittä
comitative — keveine

Synonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.