kesä

See also: kesa

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kesä, from Proto-Indo-European *h₁ós-r (gen. *h₁és-n-s). Cognate with Estonian kesa, Veps keza, Võro kesä.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkesæ/, [ˈke̞s̠æ]
  • Rhymes: -esæ

Noun
season
Previous: kevät
Next: syksy

kesä

  1. summer (season)
  2. (archaic) fallow

Declension
Inflection of kesä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kesä kesät
genitive kesän kesien
partitive kesää kesiä
illative kesään kesiin
singular plural
nominative kesä kesät
accusative nom. kesä kesät
gen. kesän
genitive kesän kesien
kesäinrare
partitive kesää kesiä
inessive kesässä kesissä
elative kesästä kesistä
illative kesään kesiin
adessive kesällä kesillä
ablative kesältä kesiltä
allative kesälle kesille
essive kesänä kesinä
translative kesäksi kesiksi
instructive — kesin
abessive kesättä kesittä
comitative — kesineen

Synonyms

Antonyms

Derived terms

Compounds
compounds

See also

Noun

kesä

  1. Abbreviation of kesäkuu (“June”).

Anagrams

Võro

Etymology

From Proto-Finnic *kesä.

Noun

kesä (genitive kesä, partitive kessä)

  1. fallow

Inflection

This noun needs an inflection-table template.

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.