kauneus

Finnish

Etymology

kaunis + -uus

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈkɑune̞us]
  • Hyphenation: kau‧neus

Noun

kauneus

  1. beauty (the property of being beautiful)

Declension

Inflection of kauneus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative kauneus kauneudet
genitive kauneuden kauneuksien
partitive kauneutta kauneuksia
illative kauneuteen kauneuksiin
singular plural
nominative kauneus kauneudet
accusative nom. kauneus kauneudet
gen. kauneuden
genitive kauneuden kauneuksien
partitive kauneutta kauneuksia
inessive kauneudessa kauneuksissa
elative kauneudesta kauneuksista
illative kauneuteen kauneuksiin
adessive kauneudella kauneuksilla
ablative kauneudelta kauneuksilta
allative kauneudelle kauneuksille
essive kauneutena kauneuksina
translative kauneudeksi kauneuksiksi
instructive kauneuksin
abessive kauneudetta kauneuksitta
comitative kauneuksineen

Compounds

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.