katkaisu

Finnish

Pronunciation

  • Hyphenation: kat‧kai‧su
  • IPA(key): [ˈkɑtkɑisu]

Noun

katkaisu

  1. cutting

Declension

Inflection of katkaisu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative katkaisu katkaisut
genitive katkaisun katkaisujen
katkaisuiden
katkaisuitten
partitive katkaisua katkaisuja
katkaisuita
illative katkaisuun katkaisuihin
singular plural
nominative katkaisu katkaisut
accusative nom. katkaisu katkaisut
gen. katkaisun
genitive katkaisun katkaisujen
katkaisuiden
katkaisuitten
partitive katkaisua katkaisuja
katkaisuita
inessive katkaisussa katkaisuissa
elative katkaisusta katkaisuista
illative katkaisuun katkaisuihin
adessive katkaisulla katkaisuilla
ablative katkaisulta katkaisuilta
allative katkaisulle katkaisuille
essive katkaisuna katkaisuina
translative katkaisuksi katkaisuiksi
instructive katkaisuin
abessive katkaisutta katkaisuitta
comitative katkaisuineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.