kaksiulotteinen

Finnish

Etymology

kaksi (“two”) +‎ ulotteinen (“dimensional”)

Adjective

kaksiulotteinen (comparative kaksiulotteisempi, superlative kaksiulotteisin)

  1. two-dimensional

Declension
Inflection of kaksiulotteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kaksiulotteinen kaksiulotteiset
genitive kaksiulotteisen kaksiulotteisten
kaksiulotteisien
partitive kaksiulotteista kaksiulotteisia
illative kaksiulotteiseen kaksiulotteisiin
singular plural
nominative kaksiulotteinen kaksiulotteiset
accusative nom. kaksiulotteinen kaksiulotteiset
gen. kaksiulotteisen
genitive kaksiulotteisen kaksiulotteisten
kaksiulotteisien
partitive kaksiulotteista kaksiulotteisia
inessive kaksiulotteisessa kaksiulotteisissa
elative kaksiulotteisesta kaksiulotteisista
illative kaksiulotteiseen kaksiulotteisiin
adessive kaksiulotteisella kaksiulotteisilla
ablative kaksiulotteiselta kaksiulotteisilta
allative kaksiulotteiselle kaksiulotteisille
essive kaksiulotteisena kaksiulotteisina
translative kaksiulotteiseksi kaksiulotteisiksi
instructive — kaksiulotteisin
abessive kaksiulotteisetta kaksiulotteisitta
comitative — kaksiulotteisine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.