kaksinpeli

Finnish

Etymology

kaksin (“between two”) +‎ peli (“game”)

Noun

kaksinpeli

  1. (sports) singles

Declension
Inflection of kaksinpeli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative kaksinpeli kaksinpelit
genitive kaksinpelin kaksinpelien
partitive kaksinpeliä kaksinpelejä
illative kaksinpeliin kaksinpeleihin
singular plural
nominative kaksinpeli kaksinpelit
accusative nom. kaksinpeli kaksinpelit
gen. kaksinpelin
genitive kaksinpelin kaksinpelien
partitive kaksinpeliä kaksinpelejä
inessive kaksinpelissä kaksinpeleissä
elative kaksinpelistä kaksinpeleistä
illative kaksinpeliin kaksinpeleihin
adessive kaksinpelillä kaksinpeleillä
ablative kaksinpeliltä kaksinpeleiltä
allative kaksinpelille kaksinpeleille
essive kaksinpelinä kaksinpeleinä
translative kaksinpeliksi kaksinpeleiksi
instructive — kaksinpelein
abessive kaksinpelittä kaksinpeleittä
comitative — kaksinpeleineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.