kaksikko

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kakcikko. Equivalent to kaksi +‎ -ikko. Compare Estonian kaksik.

Noun

kaksikko

  1. A twosome, group of two, duet, duo, pair.
  2. (grammar) dual.
  3. (rowing, canoeing) double, tandem
    kanadalaiskaksikko = tandem canoe
    kajakkikaksikko = double kayak
  4. any plant of the genus Listera
  5. (in the plural) the genus Listera

Declension
Inflection of kaksikko (Kotus type 4/laatikko, kk-k gradation)
nominative kaksikko kaksikot
genitive kaksikon kaksikkojen
kaksikoiden
kaksikoitten
partitive kaksikkoa kaksikkoja
kaksikoita
illative kaksikkoon kaksikkoihin
kaksikoihin
singular plural
nominative kaksikko kaksikot
accusative nom. kaksikko kaksikot
gen. kaksikon
genitive kaksikon kaksikkojen
kaksikoiden
kaksikoitten
partitive kaksikkoa kaksikkoja
kaksikoita
inessive kaksikossa kaksikoissa
elative kaksikosta kaksikoista
illative kaksikkoon kaksikkoihin
kaksikoihin
adessive kaksikolla kaksikoilla
ablative kaksikolta kaksikoilta
allative kaksikolle kaksikoille
essive kaksikkona kaksikkoina
translative kaksikoksi kaksikoiksi
instructive — kaksikoin
abessive kaksikotta kaksikoitta
comitative — kaksikkoineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.