kaikuluotain

Finnish

Etymology

kaiku +‎ luotain

Noun

kaikuluotain

  1. (nautical) A fathometer.
  2. (nautical) A sonar.

Declension
Inflection of kaikuluotain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative kaikuluotain kaikuluotaimet
genitive kaikuluotaimen kaikuluotaimien
kaikuluotainten
partitive kaikuluotainta kaikuluotaimia
illative kaikuluotaimeen kaikuluotaimiin
singular plural
nominative kaikuluotain kaikuluotaimet
accusative nom. kaikuluotain kaikuluotaimet
gen. kaikuluotaimen
genitive kaikuluotaimen kaikuluotaimien
kaikuluotainten
partitive kaikuluotainta kaikuluotaimia
inessive kaikuluotaimessa kaikuluotaimissa
elative kaikuluotaimesta kaikuluotaimista
illative kaikuluotaimeen kaikuluotaimiin
adessive kaikuluotaimella kaikuluotaimilla
ablative kaikuluotaimelta kaikuluotaimilta
allative kaikuluotaimelle kaikuluotaimille
essive kaikuluotaimena kaikuluotaimina
translative kaikuluotaimeksi kaikuluotaimiksi
instructive — kaikuluotaimin
abessive kaikuluotaimetta kaikuluotaimitta
comitative — kaikuluotaimineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.