jääkautinen

Finnish

Etymology

jääkausi + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈjæːˌkɑu̯tinen/, [ˈjæːˌkɑu̯t̪ine̞n]
  • Hyphenation: jää‧kau‧ti‧nen

Adjective

jääkautinen

  1. ice-age (from the time of a period of glaciation)

Declension

Inflection of jääkautinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative jääkautinen jääkautiset
genitive jääkautisen jääkautisten
jääkautisien
partitive jääkautista jääkautisia
illative jääkautiseen jääkautisiin
singular plural
nominative jääkautinen jääkautiset
accusative nom. jääkautinen jääkautiset
gen. jääkautisen
genitive jääkautisen jääkautisten
jääkautisien
partitive jääkautista jääkautisia
inessive jääkautisessa jääkautisissa
elative jääkautisesta jääkautisista
illative jääkautiseen jääkautisiin
adessive jääkautisella jääkautisilla
ablative jääkautiselta jääkautisilta
allative jääkautiselle jääkautisille
essive jääkautisena jääkautisina
translative jääkautiseksi jääkautisiksi
instructive jääkautisin
abessive jääkautisetta jääkautisitta
comitative jääkautisine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.