itsestäänselvyys

Finnish

Etymology

itsestään selvä (“self-evident”) +‎ -yys (“-ness”)

Noun

itsestäänselvyys

  1. self-evidency, something obvious, that which goes without saying
  2. matter of course, something taken for granted
    Vähitellen hänen miehensä alkoi pitää häntä itsestäänselvyytenä.
    Little by little, her husband began to take her for granted.

Declension
Inflection of itsestäänselvyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative itsestäänselvyys itsestäänselvyydet
genitive itsestäänselvyyden itsestäänselvyyksien
partitive itsestäänselvyyttä itsestäänselvyyksiä
illative itsestäänselvyyteen itsestäänselvyyksiin
singular plural
nominative itsestäänselvyys itsestäänselvyydet
accusative nom. itsestäänselvyys itsestäänselvyydet
gen. itsestäänselvyyden
genitive itsestäänselvyyden itsestäänselvyyksien
partitive itsestäänselvyyttä itsestäänselvyyksiä
inessive itsestäänselvyydessä itsestäänselvyyksissä
elative itsestäänselvyydestä itsestäänselvyyksistä
illative itsestäänselvyyteen itsestäänselvyyksiin
adessive itsestäänselvyydellä itsestäänselvyyksillä
ablative itsestäänselvyydeltä itsestäänselvyyksiltä
allative itsestäänselvyydelle itsestäänselvyyksille
essive itsestäänselvyytenä itsestäänselvyyksinä
translative itsestäänselvyydeksi itsestäänselvyyksiksi
instructive — itsestäänselvyyksin
abessive itsestäänselvyydettä itsestäänselvyyksittä
comitative — itsestäänselvyyksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.