itseisarvo

Finnish

(index it)

Etymology

Compound of itseis- +‎ arvo.

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈitseisˌɑrʋo]
  • Hyphenation: it‧seis‧ar‧vo

Noun

itseisarvo

  1. (mathematics) An absolute value.
  2. (ethics) An intrinsic value.

Declension
Inflection of itseisarvo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative itseisarvo itseisarvot
genitive itseisarvon itseisarvojen
partitive itseisarvoa itseisarvoja
illative itseisarvoon itseisarvoihin
singular plural
nominative itseisarvo itseisarvot
accusative nom. itseisarvo itseisarvot
gen. itseisarvon
genitive itseisarvon itseisarvojen
partitive itseisarvoa itseisarvoja
inessive itseisarvossa itseisarvoissa
elative itseisarvosta itseisarvoista
illative itseisarvoon itseisarvoihin
adessive itseisarvolla itseisarvoilla
ablative itseisarvolta itseisarvoilta
allative itseisarvolle itseisarvoille
essive itseisarvona itseisarvoina
translative itseisarvoksi itseisarvoiksi
instructive — itseisarvoin
abessive itseisarvotta itseisarvoitta
comitative — itseisarvoineen

Derived terms
  • itseisarvoinen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.