irvistellä

Finnish

Etymology

From irvistää + -ella.

Verb

irvistellä

  1. (intransitive) To grimace.

Conjugation

Inflection of irvistellä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irvistelen en irvistele 1st sing. olen irvistellyt en ole irvistellyt
2nd sing. irvistelet et irvistele 2nd sing. olet irvistellyt et ole irvistellyt
3rd sing. irvistelee ei irvistele 3rd sing. on irvistellyt ei ole irvistellyt
1st plur. irvistelemme emme irvistele 1st plur. olemme irvistelleet emme ole irvistelleet
2nd plur. irvistelette ette irvistele 2nd plur. olette irvistelleet ette ole irvistelleet
3rd plur. irvistelevät eivät irvistele 3rd plur. ovat irvistelleet eivät ole irvistelleet
passive irvistellään ei irvistellä passive on irvistelty ei ole irvistelty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irvistelin en irvistellyt 1st sing. olin irvistellyt en ollut irvistellyt
2nd sing. irvistelit et irvistellyt 2nd sing. olit irvistellyt et ollut irvistellyt
3rd sing. irvisteli ei irvistellyt 3rd sing. oli irvistellyt ei ollut irvistellyt
1st plur. irvistelimme emme irvistelleet 1st plur. olimme irvistelleet emme olleet irvistelleet
2nd plur. irvistelitte ette irvistelleet 2nd plur. olitte irvistelleet ette olleet irvistelleet
3rd plur. irvistelivät eivät irvistelleet 3rd plur. olivat irvistelleet eivät olleet irvistelleet
passive irvisteltiin ei irvistelty passive oli irvistelty ei ollut irvistelty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irvistelisin en irvistelisi 1st sing. olisin irvistellyt en olisi irvistellyt
2nd sing. irvistelisit et irvistelisi 2nd sing. olisit irvistellyt et olisi irvistellyt
3rd sing. irvistelisi ei irvistelisi 3rd sing. olisi irvistellyt ei olisi irvistellyt
1st plur. irvistelisimme emme irvistelisi 1st plur. olisimme irvistelleet emme olisi irvistelleet
2nd plur. irvistelisitte ette irvistelisi 2nd plur. olisitte irvistelleet ette olisi irvistelleet
3rd plur. irvistelisivät eivät irvistelisi 3rd plur. olisivat irvistelleet eivät olisi irvistelleet
passive irvisteltäisiin ei irvisteltäisi passive olisi irvistelty ei olisi irvistelty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. irvistele älä irvistele 2nd sing. ole irvistellyt älä ole irvistellyt
3rd sing. irvistelköön älköön irvistelkö 3rd sing. olkoon irvistellyt älköön olko irvistellyt
1st plur. irvistelkäämme älkäämme irvistelkö 1st plur. olkaamme irvistelleet älkäämme olko irvistelleet
2nd plur. irvistelkää älkää irvistelkö 2nd plur. olkaa irvistelleet älkää olko irvistelleet
3rd plur. irvistelkööt älkööt irvistelkö 3rd plur. olkoot irvistelleet älkööt olko irvistelleet
passive irvisteltäköön älköön irvisteltäkö passive olkoon irvistelty älköön olko irvistelty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irvistellen en irvistelle 1st sing. lienen irvistellyt en liene irvistellyt
2nd sing. irvistellet et irvistelle 2nd sing. lienet irvistellyt et liene irvistellyt
3rd sing. irvistellee ei irvistelle 3rd sing. lienee irvistellyt ei liene irvistellyt
1st plur. irvistellemme emme irvistelle 1st plur. lienemme irvistelleet emme liene irvistelleet
2nd plur. irvistellette ette irvistelle 2nd plur. lienette irvistelleet ette liene irvistelleet
3rd plur. irvistellevät eivät irvistelle 3rd plur. lienevät irvistelleet eivät liene irvistelleet
passive irvisteltäneen ei irvisteltäne passive lienee irvistelty ei liene irvistelty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st irvistellä present irvistelevä irvisteltävä
long 1st2 irvistelläkseen past irvistellyt irvistelty
2nd inessive1 irvistellessä irvisteltäessä agent1, 3 irvistelemä
instructive irvistellen negative irvistelemätön
3rd inessive irvistelemässä 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative irvistelemästä
illative irvistelemään
adessive irvistelemällä
abessive irvistelemättä
instructive irvistelemän irvisteltämän
4th nominative irvisteleminen
partitive irvistelemistä
5th2 irvistelemäisillään
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.