irtautuminen

Finnish

Etymology

irtautua +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈirtɑu̯tuminen/, [ˈirt̪ɑu̯t̪umine̞n]
  • Hyphenation: ir‧tau‧tu‧mi‧nen

Noun

irtautuminen

  1. withdrawal, separation, exit

Declension
Inflection of irtautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative irtautuminen irtautumiset
genitive irtautumisen irtautumisten
irtautumisien
partitive irtautumista irtautumisia
illative irtautumiseen irtautumisiin
singular plural
nominative irtautuminen irtautumiset
accusative nom. irtautuminen irtautumiset
gen. irtautumisen
genitive irtautumisen irtautumisten
irtautumisien
partitive irtautumista irtautumisia
inessive irtautumisessa irtautumisissa
elative irtautumisesta irtautumisista
illative irtautumiseen irtautumisiin
adessive irtautumisella irtautumisilla
ablative irtautumiselta irtautumisilta
allative irtautumiselle irtautumisille
essive irtautumisena irtautumisina
translative irtautumiseksi irtautumisiksi
instructive — irtautumisin
abessive irtautumisetta irtautumisitta
comitative — irtautumisineen

Verb

irtautuminen

  1. Fourth infinitive of irtautua.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.