ilmakehä

Finnish

Etymology

ilma (“air”) +‎ kehä (“halo”)

Noun

ilmakehä

  1. (meteorology) atmosphere (atmosphere of the Earth)

Declension
Inflection of ilmakehä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative ilmakehä ilmakehät
genitive ilmakehän ilmakehien
partitive ilmakehää ilmakehiä
illative ilmakehään ilmakehiin
singular plural
nominative ilmakehä ilmakehät
accusative nom. ilmakehä ilmakehät
gen. ilmakehän
genitive ilmakehän ilmakehien
ilmakehäinrare
partitive ilmakehää ilmakehiä
inessive ilmakehässä ilmakehissä
elative ilmakehästä ilmakehistä
illative ilmakehään ilmakehiin
adessive ilmakehällä ilmakehillä
ablative ilmakehältä ilmakehiltä
allative ilmakehälle ilmakehille
essive ilmakehänä ilmakehinä
translative ilmakehäksi ilmakehiksi
instructive — ilmakehin
abessive ilmakehättä ilmakehittä
comitative — ilmakehineen

Synonyms

See also
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.