huojentaa

Finnish

Etymology

From huoje- +‎ -ntaa. Compare huokea, Proto-Finnic *hookjas.

Verb

huojentaa (transitive)

  1. to relieve (to reduce the burden, lighten the load)

Conjugation
Inflection of huojentaa (Kotus type 54/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huojennan en huojenna 1st sing. olen huojentanut en ole huojentanut
2nd sing. huojennat et huojenna 2nd sing. olet huojentanut et ole huojentanut
3rd sing. huojentaa ei huojenna 3rd sing. on huojentanut ei ole huojentanut
1st plur. huojennamme emme huojenna 1st plur. olemme huojentaneet emme ole huojentaneet
2nd plur. huojennatte ette huojenna 2nd plur. olette huojentaneet ette ole huojentaneet
3rd plur. huojentavat eivät huojenna 3rd plur. ovat huojentaneet eivät ole huojentaneet
passive huojennetaan ei huojenneta passive on huojennettu ei ole huojennettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huojensin en huojentanut 1st sing. olin huojentanut en ollut huojentanut
2nd sing. huojensit et huojentanut 2nd sing. olit huojentanut et ollut huojentanut
3rd sing. huojensi ei huojentanut 3rd sing. oli huojentanut ei ollut huojentanut
1st plur. huojensimme emme huojentaneet 1st plur. olimme huojentaneet emme olleet huojentaneet
2nd plur. huojensitte ette huojentaneet 2nd plur. olitte huojentaneet ette olleet huojentaneet
3rd plur. huojensivat eivät huojentaneet 3rd plur. olivat huojentaneet eivät olleet huojentaneet
passive huojennettiin ei huojennettu passive oli huojennettu ei ollut huojennettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huojentaisin en huojentaisi 1st sing. olisin huojentanut en olisi huojentanut
2nd sing. huojentaisit et huojentaisi 2nd sing. olisit huojentanut et olisi huojentanut
3rd sing. huojentaisi ei huojentaisi 3rd sing. olisi huojentanut ei olisi huojentanut
1st plur. huojentaisimme emme huojentaisi 1st plur. olisimme huojentaneet emme olisi huojentaneet
2nd plur. huojentaisitte ette huojentaisi 2nd plur. olisitte huojentaneet ette olisi huojentaneet
3rd plur. huojentaisivat eivät huojentaisi 3rd plur. olisivat huojentaneet eivät olisi huojentaneet
passive huojennettaisiin ei huojennettaisi passive olisi huojennettu ei olisi huojennettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. huojenna älä huojenna 2nd sing. ole huojentanut älä ole huojentanut
3rd sing. huojentakoon älköön huojentako 3rd sing. olkoon huojentanut älköön olko huojentanut
1st plur. huojentakaamme älkäämme huojentako 1st plur. olkaamme huojentaneet älkäämme olko huojentaneet
2nd plur. huojentakaa älkää huojentako 2nd plur. olkaa huojentaneet älkää olko huojentaneet
3rd plur. huojentakoot älkööt huojentako 3rd plur. olkoot huojentaneet älkööt olko huojentaneet
passive huojennettakoon älköön huojennettako passive olkoon huojennettu älköön olko huojennettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huojentanen en huojentane 1st sing. lienen huojentanut en liene huojentanut
2nd sing. huojentanet et huojentane 2nd sing. lienet huojentanut et liene huojentanut
3rd sing. huojentanee ei huojentane 3rd sing. lienee huojentanut ei liene huojentanut
1st plur. huojentanemme emme huojentane 1st plur. lienemme huojentaneet emme liene huojentaneet
2nd plur. huojentanette ette huojentane 2nd plur. lienette huojentaneet ette liene huojentaneet
3rd plur. huojentanevat eivät huojentane 3rd plur. lienevät huojentaneet eivät liene huojentaneet
passive huojennettaneen ei huojennettane passive lienee huojennettu ei liene huojennettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st huojentaa present huojentava huojennettava
long 1st2 huojentaakseen past huojentanut huojennettu
2nd inessive1 huojentaessa huojennettaessa agent1, 3 huojentama
instructive huojentaen — negative huojentamaton
3rd inessive huojentamassa — 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative huojentamasta —
illative huojentamaan —
adessive huojentamalla —
abessive huojentamatta —
instructive huojentaman huojennettaman
4th nominative huojentaminen
partitive huojentamista
5th2 huojentamaisillaan

Verb

huojentaa

  1. Third-person singular indicative present form of huojentaa.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.