huipennus

Finnish

Etymology

huipentua + -us

Noun

huipennus

  1. zenith, culmination, climax
  2. punch line (of a joke)

Declension

Inflection of huipennus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative huipennus huipennukset
genitive huipennuksen huipennusten
huipennuksien
partitive huipennusta huipennuksia
illative huipennukseen huipennuksiin
singular plural
nominative huipennus huipennukset
accusative nom. huipennus huipennukset
gen. huipennuksen
genitive huipennuksen huipennusten
huipennuksien
partitive huipennusta huipennuksia
inessive huipennuksessa huipennuksissa
elative huipennuksesta huipennuksista
illative huipennukseen huipennuksiin
adessive huipennuksella huipennuksilla
ablative huipennukselta huipennuksilta
allative huipennukselle huipennuksille
essive huipennuksena huipennuksina
translative huipennukseksi huipennuksiksi
instructive huipennuksin
abessive huipennuksetta huipennuksitta
comitative huipennuksineen

Derived terms

  • loppuhuipennus
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.