haukkuminen

Finnish

Etymology

haukkua + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑu̯kːuminen/, [ˈhɑu̯kːuˌmine̞n]
  • Hyphenation: hauk‧ku‧mi‧nen

Noun

haukkuminen

  1. scolding, rebuking, insulting
  2. barking

Declension

Inflection of haukkuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative haukkuminen haukkumiset
genitive haukkumisen haukkumisten
haukkumisien
partitive haukkumista haukkumisia
illative haukkumiseen haukkumisiin
singular plural
nominative haukkuminen haukkumiset
accusative nom. haukkuminen haukkumiset
gen. haukkumisen
genitive haukkumisen haukkumisten
haukkumisien
partitive haukkumista haukkumisia
inessive haukkumisessa haukkumisissa
elative haukkumisesta haukkumisista
illative haukkumiseen haukkumisiin
adessive haukkumisella haukkumisilla
ablative haukkumiselta haukkumisilta
allative haukkumiselle haukkumisille
essive haukkumisena haukkumisina
translative haukkumiseksi haukkumisiksi
instructive haukkumisin
abessive haukkumisetta haukkumisitta
comitative haukkumisineen

Verb

haukkuminen

  1. Fourth infinitive of haukkua.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.