harmistunut

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhɑrmistunut/, [ˈhɑrmis̠t̪unut̪]
  • Hyphenation: har‧mis‧tu‧nut

Adjective

harmistunut (comparative harmistuneempi, superlative harmistunein)

  1. annoyed, displeased, upset

Declension
Inflection of harmistunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative harmistunut harmistuneet
genitive harmistuneen harmistuneiden
harmistuneitten
partitive harmistunutta harmistuneita
illative harmistuneeseen harmistuneisiin
harmistuneihin
singular plural
nominative harmistunut harmistuneet
accusative nom. harmistunut harmistuneet
gen. harmistuneen
genitive harmistuneen harmistuneiden
harmistuneitten
partitive harmistunutta harmistuneita
inessive harmistuneessa harmistuneissa
elative harmistuneesta harmistuneista
illative harmistuneeseen harmistuneisiin
harmistuneihin
adessive harmistuneella harmistuneilla
ablative harmistuneelta harmistuneilta
allative harmistuneelle harmistuneille
essive harmistuneena harmistuneina
translative harmistuneeksi harmistuneiksi
instructive — harmistunein
abessive harmistuneetta harmistuneitta
comitative — harmistuneine

Verb

harmistunut

  1. Past active participle of harmistua.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.