estynyt

Finnish

Adjective

estynyt (not comparable)

  1. prevented (physically or mentally unable to perform duties one normally has in some institution)

Declension
Inflection of estynyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative estynyt estyneet
genitive estyneen estyneiden
estyneitten
partitive estynyttä estyneitä
illative estyneeseen estyneisiin
estyneihin
singular plural
nominative estynyt estyneet
accusative nom. estynyt estyneet
gen. estyneen
genitive estyneen estyneiden
estyneitten
partitive estynyttä estyneitä
inessive estyneessä estyneissä
elative estyneestä estyneistä
illative estyneeseen estyneisiin
estyneihin
adessive estyneellä estyneillä
ablative estyneeltä estyneiltä
allative estyneelle estyneille
essive estyneenä estyneinä
translative estyneeksi estyneiksi
instructive — estynein
abessive estyneettä estyneittä
comitative — estyneine

Verb

estynyt

  1. Past active participle of estyä.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.