eläinplankton

Finnish

Etymology

eläin (animal) + plankton

Pronunciation

  • Hyphenation: e‧läin‧p‧lank‧ton
  • IPA(key): /ˈelæinˌplɑŋkton/

Noun

eläinplankton

  1. (biology) zooplankton

Declension

Inflection of eläinplankton (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative eläinplankton eläinplanktonit
genitive eläinplanktonin eläinplanktonien
eläinplanktoneiden
eläinplanktoneitten
partitive eläinplanktonia eläinplanktoneita
eläinplanktoneja
illative eläinplanktoniin eläinplanktoneihin
singular plural
nominative eläinplankton eläinplanktonit
accusative nom. eläinplankton eläinplanktonit
gen. eläinplanktonin
genitive eläinplanktonin eläinplanktonien
eläinplanktoneiden
eläinplanktoneitten
partitive eläinplanktonia eläinplanktoneita
eläinplanktoneja
inessive eläinplanktonissa eläinplanktoneissa
elative eläinplanktonista eläinplanktoneista
illative eläinplanktoniin eläinplanktoneihin
adessive eläinplanktonilla eläinplanktoneilla
ablative eläinplanktonilta eläinplanktoneilta
allative eläinplanktonille eläinplanktoneille
essive eläinplanktonina eläinplanktoneina
translative eläinplanktoniksi eläinplanktoneiksi
instructive eläinplanktonein
abessive eläinplanktonitta eläinplanktoneitta
comitative eläinplanktoneineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.