eläinkanta

Finnish

Etymology

eläin + kanta

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈelæi̯nˌkɑntɑ/, [ˈe̞læi̯nˌkɑn̪t̪ɑ]
  • Hyphenation: e‧läin‧kan‧ta

Noun

eläinkanta

  1. animal population

Declension

Inflection of eläinkanta (Kotus type 9/kala, nt-nn gradation)
nominative eläinkanta eläinkannat
genitive eläinkannan eläinkantojen
partitive eläinkantaa eläinkantoja
illative eläinkantaan eläinkantoihin
singular plural
nominative eläinkanta eläinkannat
accusative nom. eläinkanta eläinkannat
gen. eläinkannan
genitive eläinkannan eläinkantojen
eläinkantainrare
partitive eläinkantaa eläinkantoja
inessive eläinkannassa eläinkannoissa
elative eläinkannasta eläinkannoista
illative eläinkantaan eläinkantoihin
adessive eläinkannalla eläinkannoilla
ablative eläinkannalta eläinkannoilta
allative eläinkannalle eläinkannoille
essive eläinkantana eläinkantoina
translative eläinkannaksi eläinkannoiksi
instructive eläinkannoin
abessive eläinkannatta eläinkannoitta
comitative eläinkantoineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.