avitus

See also: Avitus

Finnish

Etymology

avittaa +‎ -us

Pronunciation
  • Rhymes: -itus

Noun

avitus

  1. help, boost

Declension
Inflection of avitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative avitus avitukset
genitive avituksen avitusten
avituksien
partitive avitusta avituksia
illative avitukseen avituksiin
singular plural
nominative avitus avitukset
accusative nom. avitus avitukset
gen. avituksen
genitive avituksen avitusten
avituksien
partitive avitusta avituksia
inessive avituksessa avituksissa
elative avituksesta avituksista
illative avitukseen avituksiin
adessive avituksella avituksilla
ablative avitukselta avituksilta
allative avitukselle avituksille
essive avituksena avituksina
translative avitukseksi avituksiksi
instructive — avituksin
abessive avituksetta avituksitta
comitative — avituksineen

Synonyms

Anagrams

Latin

Etymology

avus +‎ -itus

Pronunciation
  • (Classical) IPA(key): /aˈwiː.tus/, [aˈwiː.tʊs]

Adjective

avītus (feminine avīta, neuter avītum); first/second declension

  1. grandfatherly (attributive)
  2. ancestral

Inflection

First/second declension.

Number Singular Plural
Case / Gender Masculine Feminine Neuter Masculine Feminine Neuter
Nominative avītus avīta avītum avītī avītae avīta
Genitive avītī avītae avītī avītōrum avītārum avītōrum
Dative avītō avītae avītō avītīs avītīs avītīs
Accusative avītum avītam avītum avītōs avītās avīta
Ablative avītō avītā avītō avītīs avītīs avītīs
Vocative avīte avīta avītum avītī avītae avīta

Synonyms
  • (of or pertaining to one's forefathers, ancestral): paternus

References
  • avitus in Charlton T. Lewis and Charles Short (1879) A Latin Dictionary, Oxford: Clarendon Press
  • avitus in Charlton T. Lewis (1891) An Elementary Latin Dictionary, New York: Harper & Brothers
  • avitus in Gaffiot, Félix (1934) Dictionnaire Illustré Latin-Français, Hachette
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.