avioituminen

Finnish

Etymology

avioitua + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑʋioi̯tuminen/, [ˈɑʋio̞i̯t̪umine̞n]
  • Hyphenation: a‧vi‧oi‧tu‧mi‧nen

Noun

avioituminen

  1. getting married

Declension

Inflection of avioituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative avioituminen avioitumiset
genitive avioitumisen avioitumisten
avioitumisien
partitive avioitumista avioitumisia
illative avioitumiseen avioitumisiin
singular plural
nominative avioituminen avioitumiset
accusative nom. avioituminen avioitumiset
gen. avioitumisen
genitive avioitumisen avioitumisten
avioitumisien
partitive avioitumista avioitumisia
inessive avioitumisessa avioitumisissa
elative avioitumisesta avioitumisista
illative avioitumiseen avioitumisiin
adessive avioitumisella avioitumisilla
ablative avioitumiselta avioitumisilta
allative avioitumiselle avioitumisille
essive avioitumisena avioitumisina
translative avioitumiseksi avioitumisiksi
instructive avioitumisin
abessive avioitumisetta avioitumisitta
comitative avioitumisineen

Verb

avioituminen

  1. Fourth infinitive of avioitua in nominative case.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.