asuminen

Finnish

Etymology

asua +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈɑsuminen/, [ˈɑs̠umine̞n]
  • Hyphenation: a‧su‧mi‧nen

Noun

asuminen

  1. living, residing

Declension
Inflection of asuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative asuminen asumiset
genitive asumisen asumisten
asumisien
partitive asumista asumisia
illative asumiseen asumisiin
singular plural
nominative asuminen asumiset
accusative nom. asuminen asumiset
gen. asumisen
genitive asumisen asumisten
asumisien
partitive asumista asumisia
inessive asumisessa asumisissa
elative asumisesta asumisista
illative asumiseen asumisiin
adessive asumisella asumisilla
ablative asumiselta asumisilta
allative asumiselle asumisille
essive asumisena asumisina
translative asumiseksi asumisiksi
instructive — asumisin
abessive asumisetta asumisitta
comitative — asumisineen

Verb

asuminen

  1. Fourth infinitive of asua in nominative case.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.