asennoituminen

Finnish

Etymology

asennoitua + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑsenːoi̯tuminen/, [ˈɑs̠e̞nːo̞i̯t̪umine̞n]
  • Hyphenation: a‧sen‧noi‧tu‧mi‧nen

Noun

asennoituminen

  1. stance, attitude, approach

Declension

Inflection of asennoituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative asennoituminen asennoitumiset
genitive asennoitumisen asennoitumisten
asennoitumisien
partitive asennoitumista asennoitumisia
illative asennoitumiseen asennoitumisiin
singular plural
nominative asennoituminen asennoitumiset
accusative nom. asennoituminen asennoitumiset
gen. asennoitumisen
genitive asennoitumisen asennoitumisten
asennoitumisien
partitive asennoitumista asennoitumisia
inessive asennoitumisessa asennoitumisissa
elative asennoitumisesta asennoitumisista
illative asennoitumiseen asennoitumisiin
adessive asennoitumisella asennoitumisilla
ablative asennoitumiselta asennoitumisilta
allative asennoitumiselle asennoitumisille
essive asennoitumisena asennoitumisina
translative asennoitumiseksi asennoitumisiksi
instructive asennoitumisin
abessive asennoitumisetta asennoitumisitta
comitative asennoitumisineen

Verb

asennoituminen

  1. Fourth infinitive of asennoitua in nominative case.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.