aseistus

Finnish

Etymology

From aseistaa (“to arm”) +‎ -us.

Noun

aseistus

  1. armament, weaponry, munition

Declension
Inflection of aseistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative aseistus aseistukset
genitive aseistuksen aseistusten
aseistuksien
partitive aseistusta aseistuksia
illative aseistukseen aseistuksiin
singular plural
nominative aseistus aseistukset
accusative nom. aseistus aseistukset
gen. aseistuksen
genitive aseistuksen aseistusten
aseistuksien
partitive aseistusta aseistuksia
inessive aseistuksessa aseistuksissa
elative aseistuksesta aseistuksista
illative aseistukseen aseistuksiin
adessive aseistuksella aseistuksilla
ablative aseistukselta aseistuksilta
allative aseistukselle aseistuksille
essive aseistuksena aseistuksina
translative aseistukseksi aseistuksiksi
instructive — aseistuksin
abessive aseistuksetta aseistuksitta
comitative — aseistuksineen

Compounds

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.