annos

Finnish

(index an)

Etymology

From antaa + -os.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑnːos/
  • Hyphenation: an‧nos

Noun

annos

  1. portion
  2. serving
  3. dose

Declension

Inflection of annos (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative annos annokset
genitive annoksen annosten
annoksien
partitive annosta annoksia
illative annokseen annoksiin
singular plural
nominative annos annokset
accusative nom. annos annokset
gen. annoksen
genitive annoksen annosten
annoksien
partitive annosta annoksia
inessive annoksessa annoksissa
elative annoksesta annoksista
illative annokseen annoksiin
adessive annoksella annoksilla
ablative annokselta annoksilta
allative annokselle annoksille
essive annoksena annoksina
translative annokseksi annoksiksi
instructive annoksin
abessive annoksetta annoksitta
comitative annoksineen

Anagrams


Latin

Noun

annōs m

  1. accusative plural of annus

References


Portuguese

Noun

annos

  1. plural of anno
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.