alistuskonjunktio

Finnish

Etymology

alistus + konjunktio

Noun

alistuskonjunktio

  1. (grammar) subordinating conjunction

Declension

Inflection of alistuskonjunktio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative alistuskonjunktio alistuskonjunktiot
genitive alistuskonjunktion alistuskonjunktioiden
alistuskonjunktioitten
partitive alistuskonjunktiota alistuskonjunktioita
illative alistuskonjunktioon alistuskonjunktioihin
singular plural
nominative alistuskonjunktio alistuskonjunktiot
accusative nom. alistuskonjunktio alistuskonjunktiot
gen. alistuskonjunktion
genitive alistuskonjunktion alistuskonjunktioiden
alistuskonjunktioitten
partitive alistuskonjunktiota alistuskonjunktioita
inessive alistuskonjunktiossa alistuskonjunktioissa
elative alistuskonjunktiosta alistuskonjunktioista
illative alistuskonjunktioon alistuskonjunktioihin
adessive alistuskonjunktiolla alistuskonjunktioilla
ablative alistuskonjunktiolta alistuskonjunktioilta
allative alistuskonjunktiolle alistuskonjunktioille
essive alistuskonjunktiona alistuskonjunktioina
translative alistuskonjunktioksi alistuskonjunktioiksi
instructive alistuskonjunktioin
abessive alistuskonjunktiotta alistuskonjunktioitta
comitative alistuskonjunktioineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.