alaikäisyys

Finnish

Etymology

alaikäinen + -yys

Noun

alaikäisyys

  1. (law) infancy (state of being minor)

Declension

Inflection of alaikäisyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative alaikäisyys alaikäisyydet
genitive alaikäisyyden alaikäisyyksien
partitive alaikäisyyttä alaikäisyyksiä
illative alaikäisyyteen alaikäisyyksiin
singular plural
nominative alaikäisyys alaikäisyydet
accusative nom. alaikäisyys alaikäisyydet
gen. alaikäisyyden
genitive alaikäisyyden alaikäisyyksien
partitive alaikäisyyttä alaikäisyyksiä
inessive alaikäisyydessä alaikäisyyksissä
elative alaikäisyydestä alaikäisyyksistä
illative alaikäisyyteen alaikäisyyksiin
adessive alaikäisyydellä alaikäisyyksillä
ablative alaikäisyydeltä alaikäisyyksiltä
allative alaikäisyydelle alaikäisyyksille
essive alaikäisyytenä alaikäisyyksinä
translative alaikäisyydeksi alaikäisyyksiksi
instructive alaikäisyyksin
abessive alaikäisyydettä alaikäisyyksittä
comitative alaikäisyyksineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.