ajamaton

Finnish

Verb

ajamaton

  1. Negative participle of ajaa.
    1. (of beard) unshaven
      Hän hieraisi ajamatonta leukaansa kädellään.
      He rubbed his unshaven chin with his hand

Declension
Inflection of ajamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative ajamaton ajamattomat
genitive ajamattoman ajamattomien
partitive ajamatonta ajamattomia
illative ajamattomaan ajamattomiin
singular plural
nominative ajamaton ajamattomat
accusative nom. ajamaton ajamattomat
gen. ajamattoman
genitive ajamattoman ajamattomien
ajamatontenrare
partitive ajamatonta ajamattomia
inessive ajamattomassa ajamattomissa
elative ajamattomasta ajamattomista
illative ajamattomaan ajamattomiin
adessive ajamattomalla ajamattomilla
ablative ajamattomalta ajamattomilta
allative ajamattomalle ajamattomille
essive ajamattomana ajamattomina
translative ajamattomaksi ajamattomiksi
instructive — ajamattomin
abessive ajamattomatta ajamattomitta
comitative — ajamattomine
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.