aitautua
Finnish
Conjugation
Inflection of aitautua (Kotus type 52/sanoa, t-d gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | aitaudun | en aitaudu | 1st sing. | olen aitautunut | en ole aitautunut | |
2nd sing. | aitaudut | et aitaudu | 2nd sing. | olet aitautunut | et ole aitautunut | |
3rd sing. | aitautuu | ei aitaudu | 3rd sing. | on aitautunut | ei ole aitautunut | |
1st plur. | aitaudumme | emme aitaudu | 1st plur. | olemme aitautuneet | emme ole aitautuneet | |
2nd plur. | aitaudutte | ette aitaudu | 2nd plur. | olette aitautuneet | ette ole aitautuneet | |
3rd plur. | aitautuvat | eivät aitaudu | 3rd plur. | ovat aitautuneet | eivät ole aitautuneet | |
passive | aitaudutaan | ei aitauduta | passive | on aitauduttu | ei ole aitauduttu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | aitauduin | en aitautunut | 1st sing. | olin aitautunut | en ollut aitautunut | |
2nd sing. | aitauduit | et aitautunut | 2nd sing. | olit aitautunut | et ollut aitautunut | |
3rd sing. | aitautui | ei aitautunut | 3rd sing. | oli aitautunut | ei ollut aitautunut | |
1st plur. | aitauduimme | emme aitautuneet | 1st plur. | olimme aitautuneet | emme olleet aitautuneet | |
2nd plur. | aitauduitte | ette aitautuneet | 2nd plur. | olitte aitautuneet | ette olleet aitautuneet | |
3rd plur. | aitautuivat | eivät aitautuneet | 3rd plur. | olivat aitautuneet | eivät olleet aitautuneet | |
passive | aitauduttiin | ei aitauduttu | passive | oli aitauduttu | ei ollut aitauduttu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | aitautuisin | en aitautuisi | 1st sing. | olisin aitautunut | en olisi aitautunut | |
2nd sing. | aitautuisit | et aitautuisi | 2nd sing. | olisit aitautunut | et olisi aitautunut | |
3rd sing. | aitautuisi | ei aitautuisi | 3rd sing. | olisi aitautunut | ei olisi aitautunut | |
1st plur. | aitautuisimme | emme aitautuisi | 1st plur. | olisimme aitautuneet | emme olisi aitautuneet | |
2nd plur. | aitautuisitte | ette aitautuisi | 2nd plur. | olisitte aitautuneet | ette olisi aitautuneet | |
3rd plur. | aitautuisivat | eivät aitautuisi | 3rd plur. | olisivat aitautuneet | eivät olisi aitautuneet | |
passive | aitauduttaisiin | ei aitauduttaisi | passive | olisi aitauduttu | ei olisi aitauduttu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | aitaudu | älä aitaudu | 2nd sing. | ole aitautunut | älä ole aitautunut | |
3rd sing. | aitautukoon | älköön aitautuko | 3rd sing. | olkoon aitautunut | älköön olko aitautunut | |
1st plur. | aitautukaamme | älkäämme aitautuko | 1st plur. | olkaamme aitautuneet | älkäämme olko aitautuneet | |
2nd plur. | aitautukaa | älkää aitautuko | 2nd plur. | olkaa aitautuneet | älkää olko aitautuneet | |
3rd plur. | aitautukoot | älkööt aitautuko | 3rd plur. | olkoot aitautuneet | älkööt olko aitautuneet | |
passive | aitauduttakoon | älköön aitauduttako | passive | olkoon aitauduttu | älköön olko aitauduttu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | aitautunen | en aitautune | 1st sing. | lienen aitautunut | en liene aitautunut | |
2nd sing. | aitautunet | et aitautune | 2nd sing. | lienet aitautunut | et liene aitautunut | |
3rd sing. | aitautunee | ei aitautune | 3rd sing. | lienee aitautunut | ei liene aitautunut | |
1st plur. | aitautunemme | emme aitautune | 1st plur. | lienemme aitautuneet | emme liene aitautuneet | |
2nd plur. | aitautunette | ette aitautune | 2nd plur. | lienette aitautuneet | ette liene aitautuneet | |
3rd plur. | aitautunevat | eivät aitautune | 3rd plur. | lienevät aitautuneet | eivät liene aitautuneet | |
passive | aitauduttaneen | ei aitauduttane | passive | lienee aitauduttu | ei liene aitauduttu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | aitautua | present | aitautuva | aitauduttava | ||
long 1st2 | aitautuakseen | past | aitautunut | aitauduttu | ||
2nd | inessive1 | aitautuessa | aitauduttaessa | agent1, 3 | aitautuma | |
instructive | aitautuen | — | negative | aitautumaton | ||
3rd | inessive | aitautumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
elative | aitautumasta | — | ||||
illative | aitautumaan | — | ||||
adessive | aitautumalla | — | ||||
abessive | aitautumatta | — | ||||
instructive | aitautuman | aitauduttaman | ||||
4th | nominative | aitautuminen | ||||
partitive | aitautumista | |||||
5th2 | aitautumaisillaan |
This article is issued from
Wiktionary.
The text is licensed under Creative
Commons - Attribution - Sharealike.
Additional terms may apply for the media files.