ainutkertaisuus

Finnish

Etymology

ainutkertainen +‎ -uus

Noun

ainutkertaisuus

  1. uniqueness (state or quality of occurring only once)

Declension
Inflection of ainutkertaisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative ainutkertaisuus ainutkertaisuudet
genitive ainutkertaisuuden ainutkertaisuuksien
partitive ainutkertaisuutta ainutkertaisuuksia
illative ainutkertaisuuteen ainutkertaisuuksiin
singular plural
nominative ainutkertaisuus ainutkertaisuudet
accusative nom. ainutkertaisuus ainutkertaisuudet
gen. ainutkertaisuuden
genitive ainutkertaisuuden ainutkertaisuuksien
partitive ainutkertaisuutta ainutkertaisuuksia
inessive ainutkertaisuudessa ainutkertaisuuksissa
elative ainutkertaisuudesta ainutkertaisuuksista
illative ainutkertaisuuteen ainutkertaisuuksiin
adessive ainutkertaisuudella ainutkertaisuuksilla
ablative ainutkertaisuudelta ainutkertaisuuksilta
allative ainutkertaisuudelle ainutkertaisuuksille
essive ainutkertaisuutena ainutkertaisuuksina
translative ainutkertaisuudeksi ainutkertaisuuksiksi
instructive — ainutkertaisuuksin
abessive ainutkertaisuudetta ainutkertaisuuksitta
comitative — ainutkertaisuuksineen

See also
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.