aiennus

Finnish

Etymology

aientaa +‎ -us

Noun

aiennus

  1. The act of bringing forward (in time).

Declension
Inflection of aiennus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative aiennus aiennukset
genitive aiennuksen aiennusten
aiennuksien
partitive aiennusta aiennuksia
illative aiennukseen aiennuksiin
singular plural
nominative aiennus aiennukset
accusative nom. aiennus aiennukset
gen. aiennuksen
genitive aiennuksen aiennusten
aiennuksien
partitive aiennusta aiennuksia
inessive aiennuksessa aiennuksissa
elative aiennuksesta aiennuksista
illative aiennukseen aiennuksiin
adessive aiennuksella aiennuksilla
ablative aiennukselta aiennuksilta
allative aiennukselle aiennuksille
essive aiennuksena aiennuksina
translative aiennukseksi aiennuksiksi
instructive — aiennuksin
abessive aiennuksetta aiennuksitta
comitative — aiennuksineen

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.