aavistus

Finnish

Etymology

aavistaa + -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑːʋistus/, [ˈɑːʋis̠t̪us̠]
  • Hyphenation: aa‧vis‧tus

Noun

aavistus

  1. premonition, intuition, hunch
  2. (idiomatic) ei (harmainta) aavistustakaan: no idea, not the faintest idea, not the foggiest
    Minulla ei ole aavistustakaan, missä hän piileksii.
    I don't have the faintest idea of where he's hiding.

Declension

Inflection of aavistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative aavistus aavistukset
genitive aavistuksen aavistusten
aavistuksien
partitive aavistusta aavistuksia
illative aavistukseen aavistuksiin
singular plural
nominative aavistus aavistukset
accusative nom. aavistus aavistukset
gen. aavistuksen
genitive aavistuksen aavistusten
aavistuksien
partitive aavistusta aavistuksia
inessive aavistuksessa aavistuksissa
elative aavistuksesta aavistuksista
illative aavistukseen aavistuksiin
adessive aavistuksella aavistuksilla
ablative aavistukselta aavistuksilta
allative aavistukselle aavistuksille
essive aavistuksena aavistuksina
translative aavistukseksi aavistuksiksi
instructive aavistuksin
abessive aavistuksetta aavistuksitta
comitative aavistuksineen

Compounds

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.