Yrjö

See also: yrjö

Finnish

Etymology

Medieval vernacular form of the Latin saint's name Georgius and of its Old Swedish / Middle Low Saxon equivalents, ultimately from Ancient Greek. Cognate to English George.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈyrjø/, [ˈyrjø̞]
  • Hyphenation: Yr‧jö

Proper noun

Yrjö

  1. A male given name.
    Pyhä Yrjö (also Pyhä Yrjänä)
    Saint George
    Yrjö VI
    George VI (of England)
    • 1914 Anni Swan, Tottisalmen perillinen, WSOY (2000), →ISBN, page 61:
      —Yrjö, Yrjö! Taivaan tähden, kuinka hän sen nimen on saanut?
      —Yrjö on varsin tavallinen nimi.
      —Mutta sehän on von Sumersien perintönimi. Niin pitkälle kun tiedän, ovat Tottisalmen isännät aina olleet Yrjöjä.
  2. The letter "Y" in the Finnish tavausaakkoset, a spelling system similar to ICAO spelling alphabet.

Declension
Inflection of Yrjö (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative Yrjö Yrjöt
genitive Yrjön Yrjöjen
partitive Yrjöä Yrjöjä
illative Yrjöön Yrjöihin
singular plural
nominative Yrjö Yrjöt
accusative nom. Yrjö Yrjöt
gen. Yrjön
genitive Yrjön Yrjöjen
partitive Yrjöä Yrjöjä
inessive Yrjössä Yrjöissä
elative Yrjöstä Yrjöistä
illative Yrjöön Yrjöihin
adessive Yrjöllä Yrjöillä
ablative Yrjöltä Yrjöiltä
allative Yrjölle Yrjöille
essive Yrjönä Yrjöinä
translative Yrjöksi Yrjöiksi
instructive — Yrjöin
abessive Yrjöttä Yrjöittä
comitative — Yrjöineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.