Taina

See also: taina, taína, taină, täina, and täinä

Finnish

Etymology

Eastern Finnish diminutive of the Russian cognate of Tatiana, identical with a dialectal form of taimi (“seedling”).

Pronunciation
  • Rhymes: -ɑinɑ
  • IPA(key): [ˈtɑinɑ]
  • Hyphenation: Tai‧na

Proper noun

Taina

  1. A female given name.
    • 2014 J. K. Johansson, Noora, Tammi, →ISBN, page 143:
      —Te arvon rouvaseni..., Veikko aloitti kääntyen Nooran äidin puoleen.
      —Taina vaan.
      —Taina! Se on viisaan naisen nimi. Krista-Marionilla on serkku nimeltä Taina. Taina jaksaa aina.

Declension
Inflection of Taina (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative Taina Tainat
genitive Tainan Tainojen
partitive Tainaa Tainoja
illative Tainaan Tainoihin
singular plural
nominative Taina Tainat
accusative nom. Taina Tainat
gen. Tainan
genitive Tainan Tainojen
Tainainrare
partitive Tainaa Tainoja
inessive Tainassa Tainoissa
elative Tainasta Tainoista
illative Tainaan Tainoihin
adessive Tainalla Tainoilla
ablative Tainalta Tainoilta
allative Tainalle Tainoille
essive Tainana Tainoina
translative Tainaksi Tainoiksi
instructive — Tainoin
abessive Tainatta Tainoitta
comitative — Tainoineen

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.