Riika

See also: riika

Finnish

Etymology 1

Proper noun

Riika

  1. Riga.
Declension
Inflection of Riika (Kotus type 9/kala, k- gradation)
nominative Riika
genitive Riian
partitive Riikaa
illative Riikaan
singular plural
nominative Riika
accusative nom. Riika
gen. Riian
genitive Riian
partitive Riikaa
inessive Riiassa
elative Riiasta
illative Riikaan
adessive Riialla
ablative Riialta
allative Riialle
essive Riikana
translative Riiaksi
instructive
abessive Riiatta
comitative
Derived terms
  • riikalainen

Etymology 2

A less common form of Riikka.

Proper noun

Riika

  1. A female given name.
    • 1909 Ilmari Kianto, Punainen viiva, →ISBN, page 16:
      Korpiloukon mökinisännän nimi oli Topi Topinpoika Romppanen — hänen vaimonsa nimi Riika. Samoinkuin Topilla oli säädyllisempikin nimenmuoto, nimittäin Tobias ässän ja pehmeän peen kanssa, samoin kuului vaimonkin nimi täyteläisimpänään: Retriika Euphrosyyne Saarantytär Juntunen. Näitä hienompia nimiä ei koskaan turhaanlausuttu arkielämän hyörinässä, vaan ne vedettiin esiin ainoastaan juhlatilaisuuksissa, kuten henkipanossa, rokonistutuksessa ja rippikirjoituksessa.
Declension
Inflection of Riika (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative Riika Riikat
genitive Riikan Riikojen
partitive Riikaa Riikoja
illative Riikaan Riikoihin
singular plural
nominative Riika Riikat
accusative nom. Riika Riikat
gen. Riikan
genitive Riikan Riikojen
Riikainrare
partitive Riikaa Riikoja
inessive Riikassa Riikoissa
elative Riikasta Riikoista
illative Riikaan Riikoihin
adessive Riikalla Riikoilla
ablative Riikalta Riikoilta
allative Riikalle Riikoille
essive Riikana Riikoina
translative Riikaksi Riikoiksi
instructive Riikoin
abessive Riikatta Riikoitta
comitative Riikoineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.