Mäkitalo

Finnish

Etymology

From mäki (hill) + talo (house)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmækiˌtɑlo/
  • Hyphenation: Mä‧ki‧ta‧lo

Proper noun

Mäkitalo

  1. A surname.
  2. Any of a number of small places in Finland.

Declension

Inflection of Mäkitalo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative Mäkitalo Mäkitalot
genitive Mäkitalon Mäkitalojen
partitive Mäkitaloa Mäkitaloja
illative Mäkitaloon Mäkitaloihin
singular plural
nominative Mäkitalo Mäkitalot
accusative nom. Mäkitalo Mäkitalot
gen. Mäkitalon
genitive Mäkitalon Mäkitalojen
partitive Mäkitaloa Mäkitaloja
inessive Mäkitalossa Mäkitaloissa
elative Mäkitalosta Mäkitaloista
illative Mäkitaloon Mäkitaloihin
adessive Mäkitalolla Mäkitaloilla
ablative Mäkitalolta Mäkitaloilta
allative Mäkitalolle Mäkitaloille
essive Mäkitalona Mäkitaloina
translative Mäkitaloksi Mäkitaloiksi
instructive Mäkitaloin
abessive Mäkitalotta Mäkitaloitta
comitative Mäkitaloineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.