Kielo
See also: kielo
Finnish
Etymology
From kielo (“lily of the valley”), the national flower of Finland.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkielo/
- Hyphenation: Kie‧lo
Proper noun
Kielo
- A female given name.
- 2008 Sisko Istanmäki, Yöntähti, Tammi, →ISBN, pages 135-136:
- Kielo mietti nimeään, määrääkö se hänen kohtaloaan. Miksi hän oli saanut nimen Kielo? Ajateltiinko siinä kielon kukkaa, sehän on niin ihana. Vai kenties ajateltiin sanaa kieli. Että nimi olisi ikään kuin enne, että tuo lapsi viljelisi kieltä elämänsä aikana. Ei, sitä Kielo ei usko. Eivät hänen vanhempansa olleet niin kaukaa viisaita.
- 2008 Sisko Istanmäki, Yöntähti, Tammi, →ISBN, pages 135-136:
Declension
| Inflection of Kielo (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | Kielo | Kielot | |
| genitive | Kielon | Kielojen | |
| partitive | Kieloa | Kieloja | |
| illative | Kieloon | Kieloihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | Kielo | Kielot | |
| accusative | nom. | Kielo | Kielot |
| gen. | Kielon | ||
| genitive | Kielon | Kielojen | |
| partitive | Kieloa | Kieloja | |
| inessive | Kielossa | Kieloissa | |
| elative | Kielosta | Kieloista | |
| illative | Kieloon | Kieloihin | |
| adessive | Kielolla | Kieloilla | |
| ablative | Kielolta | Kieloilta | |
| allative | Kielolle | Kieloille | |
| essive | Kielona | Kieloina | |
| translative | Kieloksi | Kieloiksi | |
| instructive | — | Kieloin | |
| abessive | Kielotta | Kieloitta | |
| comitative | — | Kieloineen | |
Anagrams
This article is issued from
Wiktionary.
The text is licensed under Creative
Commons - Attribution - Sharealike.
Additional terms may apply for the media files.