Kauko

See also: kauko-

Finnish

Etymology

Finnish kauko- (far away); a component in ancient Finnish names, such as Kaukomieli, and one of the names of Lemminkäinen in the Kalevala.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑuko/
  • Hyphenation: Kau‧ko

Proper noun

Kauko

  1. A male given name.
    • 1849 Kalevala (Translation 1988 by Eino Friberg) 29:57-60:
      Kaukoa näkyvi Kauko, / Kaukon laiva loitompata: / On kuin pieni pilven lonka / Veen ja taivahan välillä.
      Far out Far-mind now appears, / Farther still his vessel looming; / It is like a little cloudlet / Hung between the sea and sky.
  2. (rare compared to given name) A surname.

Declension

Inflection of Kauko (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative Kauko Kaukot
genitive Kaukon Kaukojen
partitive Kaukoa Kaukoja
illative Kaukoon Kaukoihin
singular plural
nominative Kauko Kaukot
accusative nom. Kauko Kaukot
gen. Kaukon
genitive Kaukon Kaukojen
partitive Kaukoa Kaukoja
inessive Kaukossa Kaukoissa
elative Kaukosta Kaukoista
illative Kaukoon Kaukoihin
adessive Kaukolla Kaukoilla
ablative Kaukolta Kaukoilta
allative Kaukolle Kaukoille
essive Kaukona Kaukoina
translative Kaukoksi Kaukoiksi
instructive Kaukoin
abessive Kaukotta Kaukoitta
comitative Kaukoineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.